Soprano Commerce – tehokasta ja helppoa verkkokaupankäyntiä

Soprano Commerce -verkkokaupparatkaisu on fiksun verkkokauppiaan valinta. Sen avulla kauppa käy joustavasti, tehokkaasti ja huolettomasti.

Helppo kauppa suomalaisiin tarpeisiin

”Verkkokauppiaan ei tarvitse olla tekniikan ihmelapsi. Siksi olemme panostaneet ennen kaikkea verkkokaupparatkaisumme helppokäyttöisyyteen”, Soprano Commercen johtaja Tapio Valli sanoo.

Maailman suosituinta verkkokauppa-alustaa, Magentoa, hyödyntävä Soprano Commerce -verkkokauppa toimitetaan tilaajalleen valmiiksi asennettuna ja helposti käyttöön otettavana pakettina.

”Helppokäyttöisyys ei kuitenkaan poissulje ratkaisun soveltuvuutta kaikkein vaativintakin verkkokauppaa harjoittavien yritysten erityistarpeisiin”, Valli huomauttaa.

Suomalaisiin tarpeisiin kehitelty Soprano Commerce -verkkokauppa sopii nimenomaan kotimaiseen kaupankäyntiin.

”Me tiedämme, kuinka suomalainen verkkokauppa-asiakas haluaa maksaa ja vastaanottaa ostoksensa”, Valli vakuuttaa, mutta lupaa, ettei sormi mene suuhun kansainvälisillekään markkinoille tähyävillä kauppiailla.

”Verkkokaupparatkaisussamme on runsaasti myös kansainvälisessä kaupankäynnissä välttämättömiä ominaisuuksia, kuten kielivaihtoehtoja ja maakohtaisia verotuskäytäntöjä.”

 Tuotteistamisella tuloksiin

Vallin mukaan tuotteistaminen eli Soprano Commercen kaltainen valmis verkkokauppapaketti on nykyaikaisen verkkokaupan kehitystrendi numero yksi. Helppoutensa ja varmuutensa ansiosta se on myös tie tuottavaan kaupankäyntiin.

”Aikaisemmin verkkokauppiaan tuli itse valita, millaisia ominaisuuksia hän kauppaansa halusi. Vaihtoehtoja oli paljon ja valinnan tekeminen hankalaa”, Valli toteaa ja vakuuttaa Soprano Commercen käyttäjän pääsevän paljon helpommalla.

”Soprano Commercen valmiiksi tuotteistettuun kokonaisuuteen Suomen johtavat verkkokauppa-asiantuntijat ovat valinneet kaupankäynnissä parhaiksi havaitut ominaisuudet. Toiminnan kehittyessä ominaisuuksia voi tarpeen mukaan myös lisätä ja laajentaa.”

Jotta verkkokaupparatkaisu voi kasvaa toiminnan mukana, on Soprano Commercesta saatavilla kaksi versiota. Soprano Commercen perusversio on suunnattu kasvaville, Soprano Commerce Plus puolestaan erityisen vaativaa kaupankäyntiä harjoittaville verkkokaupoille.

Siivitä verkkokauppasi lentoon helppokäyttöisellä, valmiiksi tuotteistetulla Soprano Commerce -verkkokaupparatkaisulla. Vieraile verkkosivuillamme commerce.soprano.fi ja lue lisää!

Viisi vinkkiä verkkokaupan kesävireeseen

Kesä koittaa, mutta paistaahan aurinko myös verkkokauppaasi? Soprano Commercen vinkkilistan avulla ehdit vielä virittää verkkokauppasi kesäkuntoon.

1. Ulkoasu kepeäksi

Verkkokauppias pukeutuu kesän tullen kevyempään vaatekertaan. Houkuttelevan verkkokaupan tulisi toimia samalla tavalla. Unohda siis talven tunkkaisuus ja muuta verkkokauppasi ulkoasu kesäisen kepeäksi. Suosi vaaleita värejä, kesäisiä näkymiä ja raikasta yleisilmettä.

Verkkokaupan ei tarvitse näyttää samanlaiselta ympäri vuoden, vaan sen on hyvä elää vuodenaikojen rytmissä. Näin se näyttää jatkuvasti uudistuvalta ja houkuttelee ostoksille sekä uusia että vanhoja asiakkaita.

2. Tuotevalikoima kesäiseksi

Mainosta etusivullasi kaikin mokomin lumilinkoja, karvalakkeja ja laskettelusuksia, mutta älä tee sitä juhannuksen alla. Mieti, mitkä tuotteistasi menevät parhaiten kaupaksi juuri kesällä ja valitse promottavat tuotteet sen mukaan.

3. KAUPPA MOBIILIKELPOISEKSI  

Kesä ja mökkeily kuuluvat yhteen. Mökiltä on kuitenkin pitkä matka kivijalkakauppaan, joten ostokset siirtyvät nettiin, joka mökillä tarkoittaa helposti mukana kulkevia tabletteja ja älypuhelimia.

Onhan verkkokauppasi mobiilikelpoinen? Responsiivinen eli älylaitteissa virheettömästi ja helppokäyttöisesti avautuva nettikauppa on liikkuvan lomalaisen lempimyymälä!

4. TOIMITUKSET SUJUVIKSI

Myös verkkokauppiaalla on joskus loma. Olethan miettinyt, miten kauppa toimii oman lomasi aikana? Verkkokauppa ei voi laittaa lappua luukulle, vaan sen oletetaan toimivan kuten internetin – vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä.

Huolehdi siis siitä, että tilausten käsittely ja tuotteiden toimitus pelaa moitteettomasti myös lomakautena ja että verkkokaupan vastuuhenkilöt ovat koko ajan tavoitettavissa.

5. ALENNUKSET NÄKYVIKSI                                           

Olethan mukana kesän alennusmyynneissä? Ohjelmoi aletuotteet ja -hinnat verkkokauppaan hyvissä ajoin ja markkinoi niitä esim. uutiskirjeiden avulla. Uutiskirjeeseen voit liittää vaikkapa alekoodin, joka houkuttelee lukijan tutustumaan valikoimaasi.

Lomalaisilla on tavallista enemmän aikaa myös sosiaalisen median seuraamiseen, joten panosta mainontaan myös Facebookissa ja muissa käyttämissäsi somekanavissa.

Kassa taskuun ja baanalle!

Ennen vanhaan kassakone kökötti kivijalkakaupan tiskillä, nykyajan kassa sujahtaa vaikka taskuun tai tablettiin.

”Kun kassa on osa verkkokauppajärjestelmää, tiedot ovat aina ajan tasalla ja kassa liikkuu kätevästi käyttäjänsä mukana”, sanoo Soprano Commercen johtaja Tapio Valli.

Valtaosa tämän päivän verkkokaupoista sekä niiden hyödyntämistä kassajärjestelmistä on intergoitu keskenään – ne siis osaavat jutella toisilleen. Se on hyvä alku, muttei enää vastaa kaikkiin kehittyvän kaupankäynnin nykytarpeisiin.

Uuden ajan kassataikasana on verkkokaupan POS, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä point of sales.

”Se tarkoittaa, että kassajärjestelmä on kiinteä osa verkkokauppajärjestelmää, eikä erillistä kassapäätettä enää tarvita”, Tapio Valli kertoo.

”Kassana toimii verkkokaupan pääte, joka voi olla tietokone tai vaikka tabletti. Siihen voidaan tarvittaessa kytkeä myös korttimaksupääte, kuittitulostin ja käteiskassa.”

Pop upeista shop-in-shopiin

POS-järjestelmä pitää sisällään kaikki kassajärjestelmän ominaisuudet, mutta myös laajentaa kaupankäynnin mahdollisuuksia. Verkkokauppaan syötetyt tuotetiedot ovat täydellisinä kassapäätteen käytettävissä ja ajatuksen kiinteästä kassatiskistä voi kivijalkamyymälässäkin heittää unholaan.

”Koska kassa ei ole enää sidottu paikkaan, se liikkuu vaikka tuote-esittelijän taskussa ympäri kivijalkakauppaa. Se on helppo ottaa mukaan myös messuille ja lyhyen aikaa toimiviin pop up -myymälöihin”, Valli huomauttaa.

Lisäksi POS-järjestelmän käyttöönotto helpottaa tiedonhallintaa, sillä erillisten verkkokauppa- ja kassajärjestelmien sijaan hallittavana on vain yksi kokonaisuus. Tuote-, hinta- ja saatavuustiedot ajantasaistuvat yhdellä päivityksellä ja ovat aina oikein. Myös kampanjoiden teko helpottuu.

”Kaikkien tietojen säilyttäminen verkkokauppajärjestelmässä on tulevaisuuden trendi”, Valli vakuuttaa.

”Se mahdollistaa myös yhä yleistyvät shop-in-shop -tyyliset myymäläratkaisut, joissa verkkokauppias myy omia tuotteitaan omana yksikkönään esimerkiksi suuren tavaratalon tiloissa.”

Äänestäjä: asiakas vai alamainen?

Vaalien jälkeen on mielenkiintoista tarkastella äänestäjää asiakkaan näkökulmasta. Muutamia keskeisiä eroja nimittäin löytyy.

Asiakkaalle annetut lupaukset on pidettävä. Tähän velvoittaa jo laki ja muu kuluttajansuoja. Äänestäjille annettuja lupauksia ei sen sijaan tarvitse pitää. Jopa oikeus on todennut poliitikon lupauksen olevan ”poliittinen lausuma”, jonka ei edes tarvitse olla totta. Nyt nähdään, miten annetut lupaukset pidetään!

Yritystoiminnassa hyvästä asiakkaasta pidetään kiinni kynsin hampain. Mitä parempi asiakas, sitä enemmän asiakkaan tyytyväisyyden eteen tehdään töitä. Politiikassa näyttää olevan juuri toisinpäin. Mitä suurempi ja parempi veronmaksaja on, sitä enemmän veroja korotetaan. Viimeinen esimerkki on valtionvarainministeri Rinteen lausuma yli 70 000 € ansaitsevien lisäverosta.

Eikö voisi ajatella, että verotuksessa olisi katto, jonka yli veroja ei enää tarvitsisi maksaa? Esimerkiksi jos on maksanut 500 000 € veroja, niin loput tienestit olisivatkin verovapaata. Tällöin pidettäisiin hyvät veronmaksajat Suomessa, eikä heitä peloteltaisi täältä pois. Hyvistä veronmaksajista kun on huutava pula. Vain alle puolet kaikista veronmaksajista on niin sanottuja nettomaksajia, loput saavat enemmän yhteiskunnalta takaisin kuin mitä maksavat veroja.

Äänestäjää ja asiakasta verrattaessa voidaan myös todeta, että asiakkaaseen pyritään jatkuvasti pitämään yhteyttä. Äänestäjiin sen sijaan pidetään yhteyttä noin neljän vuoden välein eli juuri vaalien alla.

Äänestäjillä ei myöskään ole niin sanottua kuluttajansuojaa. Ei ole olemassa äänestäjien riitalautakuntaa, joka ratkaisisi asioita äänestäjän eduksi, kuten kuluttajariitalautakunta tekee.

Näin voidaan sanoa, että äänestäjä on varsin lainsuojaton asiakkaaseen verrattuna. Äänestäjä on enemmänkin alamainen kuin poliitikkojen asiakas. Ainakin näin heti vaalien jälkeen.

Jarmo R. Lehtinen,
KTT, dosentti
Asiakkuuksien johtamiseen erikoistunut asiantuntija

Partnerit tekevät verkkokaupan

”Maineikaskaan verkkokaupparatkaisu ei palvele asiakkaita, jollei siinä ole tarpeeksi hyvien yhteistyökumppaneiden tuomia lisäarvopalveluja”, sanoo Soprano Commercen johtaja Tapio Valli.

”Tämän vuoksi olemme panostaneet laajan partneriverkoston rakentamiseen ja integroineet heidän tärkeimmät palvelunsa osaksi uutta verkkokauppatuotettamme.”

Helmikuun lopulla julkaistu Soprano Commerce -verkkokaupparatkaisu hyödyntää maailman suosituinta verkkokauppa-alustaa, Magentoa, ja soveltuu lukuisten lisäarvo-ominaisuuksiensa ansiosta myös kaikkein vaativinta verkkokauppaa harjoittavien yritysten erityistarpeisiin.

Soprano Commerce -verkkokaupan perusversio on suunnattu kasvaville verkkokaupoille, Plus-versio erityisen vaativille käyttäjille. Molemmat versiot ovat monikanavaisia, integroitavissa erilaisiin taustajärjestelmiin ja ne sisältävät erinomaiset SEO- ja analytiikkavalmiudet. Lisäksi niissä on runsaasti kansainvälisessä verkkokaupassa välttämättömiä ominaisuuksia, laadukas valikoima erilaisia ulkoasuja sekä mm. itseoppiva tuotehaku ja live chat -palvelu.

Markkinoiden älykkäin tuotehaku

Jotta asiakas löytää haluamansa – ja ehkä muutaman heräteostoksenkin – hyödyntää Soprano Commerce -verkkokauppa maailman tehokkainta hakujärjestelmää, Klevua.

Suomalainen ohjelmistotoimittaja Klevu tunnetaan itseoppivasta, hakusanojen ja kontekstien eri merkityksiä ymmärtävästä hakujärjestelmästään, joka kehittyy käyttäjäkuntansa hakukäyttäytymisen mukaan.

”Vain harva kauppias ymmärtää hakujen todellisen arvon ja ne vaatimukset, joita asiakkaat hakutoiminnolta edellyttävät. Google ja muut ulkoiset hakukoneet ovat opettaneet kuluttajille oman tapansa toimia – miksi tutun hakukulttuurin pitäisi särkyä verkkokaupassakaan?” kysyy Klevun Suomen liiketoiminnoista vastaava Teppo Kankaanpää.

”Klevu tarjoaa Soprano Commercea käyttävälle verkkokauppiaalle vaivattoman ja oivaltavan tavan esitellä kaikki kauppansa tuotteet sekä mahdollisuuden moninkertaistaa haun kautta tapahtuvan konversion. Verkkokaupan asiakkaalle se varmistaa täsmällisen ja vaivattoman hakutuloksen, joka osaltaan edesauttaa kaupan syntymistä.”

Henkilökohtaista palvelua chatissa

Asiakaspalvelu voi olla kohdillaan kivijalkaliikkeessä, mutta kuinka siirtää positiivinen palvelukokemus verkkoon?

Chatilla tietenkin!

Soprano Commerce -verkkokaupparatkaisu hyödyntää vakiona suomalaisen ZEF:n maailmankuulua Livezhat-palvelua, jonka kautta asiakas saa helposti ja nopeasti vastauksia kysymyksiinsä, koskivat ne sitten tuotteen soveltuvuutta, toimitusaikoja tai palautusmahdollisuuksia. Henkilökohtainen palvelu tukee asiakasta päätöksenteossa ja tekee asioimiskokemuksesta inhimillisen ja miellyttävän.

Chatilla on kiistämättömät etunsa myös verkkokauppiaalle.

”Chat-palvelu muuttaa kasvottomat nettiselailijat keskusteluiksi ja kaupoiksi. Chat-palvelun on tutkittu nostavan verkkokaupan konversioita keskimäärin 11 %, ja yli 17 % asiakkaista haluaa palvelua mieluiten chatissa, jossa se onnistuu reaaliaikaisesti ja jonottamatta”, ZEF:n CCO Martta Tervonen kertoo.

”Soprano Commerceen integroitu Livezhat on Suomen käytetyin live chat -palvelu, jonka avulla kivijalkakaupan kokemus viedään verkkokauppaan helposti ja tehokkaasti.”

Kiinnostuitko?

Soprano Commerce -verkkokauppa on myös paljon muuta. Vieraile verkkosivuillamme commerce.soprano.fi ja lue lisää!

Soprano Commerce on Magento-verkkokaupparatkaisujen erityisosaaja, jolla on Suomen pitkäaikaisin verkkokauppojen toteuttamisen kokemus. Se on osa Soprano Oyj -konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin talouselämän ja julkishallinnon kouluttaja sekä Suomen johtava kansainvälistymiskonsultti.

 

Selviätkö muutoksista voittajana?

Timo_helosuo_webPitkien välimatkojen Suomessa logistiikka- ja kuljetusala on perinteisesti ollut merkittävä työllistäjä. Eikä ihme – harvaan asutussa maassamme junaverkosto ei yllä kuin murto-osaan taajamista, eikä toisaalta vesikuljetuksia voi hyödyntää kuin harvakseltaan.  Siksi 90 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee edelleen perinteiseen tapaan maanteillä rekkakyydissä. Ja kukapa muu lastaisi, kuljettaisi ja purkaisi rahdin kuin alan ammattilainen?

Yllättävää kyllä, erityisesti logistiikka-alalla on syytä pysähtyä miettimään digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen.

Etlan vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan tietotekniikalla korvataan seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa noin 30 % Suomen työpaikoista. Muutoksen arvioidaan koskettavan erityisen voimakkaasti myös kuljetus- ja varastointialaa. Tarkoittaako se, että työpaikat katoavat? Ei, ne vain muuttavat muotoaan. Entä tarkoittaako se,  että sinun on opeteltava rutkasti uusia taitoja lyhyessä ajassa? Aivan varmasti kyllä.

Työnkuvat muuttuvat ja monipuolistuvat

Vaikka muutoksia on luvassa, digitalisaatiota ei ole syytä ajatella työpaikat ryöväävänä peikkona. Se voidaan nähdä myös parhaana ystävänä, joka vapauttaa ammattilaisten resursseja muuhun kuin toistuviin rutiinitoimenpiteisiin. Päivittäisestä työstä tulee monipuolisempaa ja, uskallan luvata, mielenkiintoisempaa kuin koskaan ennen.

Miksi väitän näin? Kun tietotekniikka niveltyy nykyisiin palveluihin, vaaditaan uudenlaisia taitoja. Taitoa käyttää erilaisia järjestelmiä, ja ennen kaikkea taitoa käyttää uudenlaista tietoa monipuolisesti hyödykseen.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n tuoreen barometrin mukaan kaksi kolmesta kuljettajasta olisi valmis ainakin joskus suunnittelemaan reittinsä uudelleen, jos saisi ennakkotietoa vapaista levähdysalueista. On enää ajan kysymys, milloin nokkela start-up tuo markkinoille tarvittavan työkalun, ja pian voi kenties reaaliaikaisesti suoraan navigaattorista seurata levähdyspaikkojen ruuhkatilannetta, vapaita pysäköintitiloja tai bensan litrahintoja. Suomi säilyy voittajana niin kauan kuin olemme pelissä mukana tuottamassa ja hyödyntämässä kärkiluokan IT-ratkaisuja.

Kehityksessä on pysyttävä mukana

Yritysten valtataistelu menee digitaalisessa rytäkässä kertaheikolla uusiksi. Ne selviävät, jotka uskaltavat muuttua. Vanhasta pois siirtyminen vaatii rohkeutta, mutta ennen kaikkea se vaatii uusia taitoja.

Koulutusta ei kuitenkaan kannata hankkia varastoon, vaan tarpeeseen. Tähän ovat havahtuneet myös yrityspäättäjät. Tuoreen tutkimuksemme mukaan 70 % suomalaisista katsoo, että koulutuksen tietoa pitäisi pystyä hyödyntämään heti omissa työtehtävissä.

Jotta täydennyskoulutuksesta saa mahdollisimman suuren hyödyn, palveluntarjoaja kannattaa valita huolella. Erityisen tarkkana pitää olla siitä, että eritaustaisten henkilöiden tarpeet pystytään huomioimaan. Tähän pystyvät vain kokoluokaltaan riittävän suuret koulutusorganisaatiot.

Viime syksynä yhdistimme Tieturin ICT-koulutukset Management Institute of Finland MIFin tarjoomaan ennestään tuttujen johtamisen, viestinnän sekä kansainvälisen liiketoiminnan koulutusten rinnalle. Nyt tuomme ulottuvillesi entistä monipuolisempia ohjelmisto- ja käyttäjäkoulutuksia sekä syvällistä näkemystä siihen, kuinka tehostat liiketoimintaasi järkevillä it-ratkaisuilla.

Valitsitpa koulutuskumppaniksesi kenet tahansa, suosittelen kiinnittämään erityisesti huomiota konkreettisiin tuloksiin jotka yhteistyöstä saat. Loppupeleissä koulutuksista saadun hyödyn tulee näkyä suoraan viimeisen viivan alla, liiketoiminnan kannattavuuden kehityksenä. Me MIFissä yhdistämme vuosikymmenien kokemuksen, modernit menetelmät ja monialaisen osaamisen. Tinkimätön laadunvalvontamme varmistaa alan parhaat kokonaistaloudelliset tulokset. Muutoksella varmistamme huippuosaaminen, vahvan toimituskyvyn ja innovatiiviset ratkaisut.

Kun uudistuminen on helppoa, menestyminen on mahdollista!

Timo Helosuo,
Rehtori, toimitusjohtaja
Management Institute of Finland MIF

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kuljetus ja Logistiikka -lehdessä 1/2015

Reseptejä tuottavuuden kasvuun

Suomalaisjohtajat suhtautuvat ydinvoimaan jyrkän myönteisesti. Kuva: Hannu Huovila/TVO

Tiedämme, että tietokone keksittiin jo 70 vuotta sitten ja sen, että henkilökohtaiset tietokoneet tulivat markkinoille 30 vuotta sitten. Internet puolestaan kaupallistettiin noin 20 vuotta sitten. Mutta miksi nämä keksinnöt mullistavat meitä edelleen?

Olemme viime vuosina kokeneet digitaaliteknologian olevan vasta nyt niin edullista, ja että se on yleiskäyttöistä ja lähes kaikkien ulottuvilla. Nyt kourassani olevan tabletin laskentateho yltää samaan kuin miljoonia maksaneiden supertietokoneiden 10–15 vuotta sitten. On laskettu, että seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin se on tähän mennessä kasvanut koko ihmiskunnan historian aikana. Vauhti on siis aivan huikeaa. Tämän teknologian kehityshistorian valossa voisi rohkeasti ennustaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehitys vie maailman talouskasvua eteenpäin vielä ainakin seuraavat pari vuosikymmentä, ehkä pitempäänkin. Voi hyvin olla, että paras on vielä kokematta.

Taloushistoriaa tuntien voimme todeta, että viime vuosisadan alkupuoliskolla kasvun ja tuottavuuden perusta rakentui sähkövoiman ympärille ja sitä hyödyntäen. Myöhempinä vuosikymmeninä sen suurimmat hyödyt tulivat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista. Tällä hetkellä voidaan ajatella, että digitaalisen teknologian hyödyntämisessä olemme nyt samassa vaiheessa kuin sähkön hyödyntämisessä oltiin aikoinaan. Digitaaliteknologia kehittyy paremmaksi ja siitä tulee vielä edullisempaa ajan saatossa. Digitaaliteknologian suurimmat hyödyt todennäköisesti tulevat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista sekä kotitalouksien elämään että yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Viimeistään nyt tulisi digitalisaation merkitys ymmärtää, niin kansallisessa talouspolitiikassa kuin yritysten strategiaa laadittaessa. Uskon vahvasti, että kaikki se informaatio mikä digitoitavissa on, tullaan digitoimaan.

Tuottavuus ei ole lisääntynyt samassa suhteessa

Viime aikojen tuottavuuden kasvumittarit eivät kuitenkaan osoita ylöspäin, vaikka meillä on kaikki tuo teknologia saatavilla. Kuulemme päivittäin eri median lähteistä, että työn tuottavuuden kasvu on Suomessa lähes olematonta ja että useat teollisuudenalat ovat menettäneet kilpailukykyään. Saimme myös pohdittavaa viime vuonna julkaistuista Digibarometri 2014 -raportista. Siinä Suomi sijoittui digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä ykköseksi, sen vaikutuksissa kolmanneksi, mutta sen käytössä vasta seitsemänneksi. Eli meillä on kaikki valmiudet tuottavuuden kasvattamiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Osin digitaalisuuden käytön heikkoutta selittää se, että vasta harvan yrityksen ylimmässä johdossa ymmärretään digitalisoitumisen mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä. Olemme ikään kuin jääneet polkemaan paikallemme.

Mistä voisimme löytää eväitä tuottavuuden kasvuun?

Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksien mukaan v. 1998–2012 työn tuottavuuden 20 prosentin kasvusta vain kaksi prosenttiyksikköä syntyi koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksesta. Mielestäni koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan on keskeinen tuottavuuden kehittymisen lähde. Voidaan kai yksinkertaistaen sanoa, että mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme.

Toinen kasvun ja tuottavuuden lähde ovat investoinnit uuteen teknologiaan, koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin. Yksinkertaisesti ajatellen, mitä enemmän ja mitä parempia työvälineitä meillä on käytössämme, sitä enemmän saamme aikaan. Uusi teknologia on tuottavuuden kasvutekijöistä tärkein, sillä ilman sen kehittymistä ei tarvita uusia koneita, laitteita eikä parempaa koulutustakaan.

Kolmas kasvun ja tuottavuuden lähde on organisaatiossa valmistettavien tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen liittyvä suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Tästä esimerkkinä teollisuuden kunnossapitopalvelu, jossa digitalisaation avulla saadaan prosesseista enemmän, tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa. Jalostamalla tätä informaatiota teollisuuden kunnossapitopalvelusta saadaan entistä strategisempaa ja ennakoivampaa. Tämä voisi olla myös kansainvälisillä markkinoilla houkutteleva vientituote. Uskon vahvasti, että sellaiset yritykset ja yhteisöt menestyvät tulevaisuudessa parhaiten, jotka investoivat digitaalistrategiansa mukaan kaikkiin näihin edellä mainittuihin osa-alueisiin ja yhdistävät ihmiset, tietotekniikan ja tehokkaat toimintatavat & prosessit.

Mistä ja miten löydämme uusia reseptejä kasvuun?

Ensinnä organisaatiot tarvitsevat uuden digitalisoitumiseen perustuvan strategian. Tässä strategiatyössä digitalisoitumiseen perustuvien ideoiden ja innovaatioiden ei ainakaan strategiatyön alkuvaiheessa tarvitse rakentua kaikenkattaviksi täysosumiksi. Kokemus näyttää, että suuret ideat syntyvät hyvinkin sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ja haasteita ratkottaessa. Haasteena tässä on pikemmin se, ettei pienimuotoisia oivalluksia ja ideoita arvosteta riittävästi. Todellisuudessahan innovatiivisuus voisi olla pienempien oivallusten ja nopeiden kokeilujen jatkumoa. Toimivassa strategiatyössä osallistetaan koko henkilöstö yhdessä innovoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Jyrki Mäntynen, BBA, Teacher
Soprano MIF-asiantuntija

PS. Saadaanko organisaatiossasi riittävät hyödyt irti digitalisaatiosta? Jos tuntuu siltä että petrattavaa vielä on, saat esimerkiksi näistä valmennuksista tarvittavat eväät toiminnan tehostamiseen:

Suomessa kuollaan hoitovirheisiin, turvallisuuskulttuuri laahaa

Terveydenhuoltomme laatu on puhututtanut jo pitkään. Jokaista terveydenhuollon asiakasta kiinnostaa, millä tavalla hoitovirheet saadaan estettyä ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa parannettua. Ehdotan, että terveydenhuollossa ammennettaisiin oppeja kenties hieman yllättävältäkin taholta: lentoalalta.

Suomessa kuolee hoitovirheisiin yli 1 700 henkilöä vuodessa. Tämä on kolminkertainen määrä siihen verrattuna, mitä kuolee maantieliikenteessä. Viime vuonna kaupallisessa lentoliikenteessä ei Suomessa ole kuollut yhtäkään henkilöä ja Euroopassakin onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Olisiko mahdollista, että ilmailun oppeja voitaisiin käyttää myös hoitoalalla?

Molemmilla toimialoilla turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat erittäin kovat. Lentoliikenteen osalta on päästy erinomaisiin tuloksiin ja se ei perustu niinkään tekniikkaan vaan laatutietoiseen turvallisuuskulttuuriin. Siinä keskeisiä ajatusmalleja ovat ongelmien analysointi ja niiden kautta oppiminen. Syyllisten etsimisen sijaan lentoalalla keskitytään ennakoivaan huoltoon: kun ennakoiva työ on tehty huolella, ongelmat ehkäistään ennen kuin ne ehtivät syntyäkään. Näin lentoalalle on luotu jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

Myös hoitoalalla tulisi keskittyä toiminnan kehittämiseen enemmän kuin syyllisten etsimiseen. Hoitovirheiden kautta saatu tieto on valjastettava systemaattisesti toiminnan kehittämiseen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi myös terveydenhuollossa organisaation rakenteet voitaisiin laatia samalla lailla kuin ilmailussa, jossa laatua ja hoitovirheitä tutkivat vastuuhenkilöt ovat täysin itsenäisiä eivätkä operatiivisen johdon alaisia.

Nyt ollaan rakentamassa Suomeen kokonaan uudenlaista terveydenhoidon organisaatiomallia. Toivon, että mallia kehittäessä päättäjät ottaisivat enemmän huomioon toiminnan laadun kehittämisen ja onnettomuuksien välttämisen. Näistähän ei ainakaan julkisuudessa ole kovin paljon puhuttu.

Täydellistä turvallisuutta tuskin koskaan pystytään saavuttamaan. Kysymys on lopultakin siitä, millä tavalla virheitä pystytään minimoimaan ja millä tavalla virheistä pystytään oppimaan.

Jarmo R. Lehtinen
KTT, dosentti, MIF-asiantuntija
Kirjoitus on alunperin julkaistu mm. Turun Sanomissa 11.1.2015 

Vain hullut ryhtyvät yrittäjiksi

Yrittäjät muodostavat yhteiskunnan voimavaran. Suomessa tätä voimavaraa vain on kovin niukalti ja tilanne ei juurikaan ole poliitikkojen puheista huolimatta muuttunut. Arkipäivän todellisuus on tänä päivänä sellainen, ettei yrittäjäksi ole mitään mieltä ryhtyä.

Suomi ei ole yrittäjäystävällinen maa, kaikista juhlapuheista huolimatta.

Meillä yrittäjäksi ryhtyminen merkitsee vieläkin sitä, että epäonnistuminen tuhoaa lopun elämän taloudellisesti ja joskus muutenkin. Riski on valtava.

Kuuluisa pankinjohtajan lause: ”Ellei yrittäjä usko yritykseensä, niin kuka sitten?” on merkinnyt sitä, että kaikki omaisuus, asunto mukaan lukien ja joskus vielä sukulaistenkin asunto, on menetetty. Ja hyvin usein takausvelat ovat niin suuret, ettei niistä voi selvitä millään kohtuullisella tavalla.

Epäonnistunut yrittäjä ei saa ansiosidonnaista päivärahaa. Asunnon mukana menee usein koko muu omaisuus, samoin käy luottotietojen. Uuden yrityksen perustaminen on todella vaikeaa konkurssin jälkeen, vaikka haluakin olisi. Työssään epäonnistunut työntekijä puolestaan saa rauhassa etsiä uutta mieluisaa työpaikkaa, työttömyyskorvausta nauttien. Keskituloisen omistajayrittäjän verotus on myös kovempaa kuin palkansaajan.

Jotta saamme Suomeen kauan kaivattua talouskasvua, on yrittäminen tehtävä houkuttelevammaksi. Henkilökohtainen, omavelkainen yrityksen luottojen yleistakaus on pikimmiten kiellettävä. Perheen asuntoa ei saa ottaa yrityksen lainojen vakuudeksi. Lisäksi poliitikkojen olisi kiireen vilkkaa mietittävä yrittäjien eläketurva ja pienyrittäjien työttömyysturva uudelleen.

Olisi oleellista toteuttaa malli, jossa voittoa ei veroteta sen jäädessä yritykseen. Voittoa otettaessa sitä voidaan ottaa vapaan oman pääoman verran ja tästä luonnollisesti maksetaan pääomavero. Pienten yritysten osalta ei myöskään tule toteuttaa TES-yleissitovuutta.

Tuleehan yrittäjällä olla mahdollisuus ansaita huomattavasti enemmän kohtuullisella riskillä kuin palkansaajan.

Jarmo R. Lehtinen, KTT, Dosentti,
Soprano Aspectum

Kirjoitus julkaistiin mielipidekirjoituksena mm. Iltalehdessä lokakuussa 2014.

Ebola-kone on laskeutunut – pitäkää istuinvyöt kiinni!

Uutiset kertovat Ebola-epäilystä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tätä pelättiin ja odotettiin. Emme ole sivussa maailman tapahtumista. Suuri osa kansasta katsoo uutiskuvaa uutisista. Viranomaiset antavat rauhallisesti selityksen; he pystyvät varmistamaan, ettei Ebola Suomessa leviä. Sitä paitsi tämä oli aiheeton hälytys ja ylireagointia. Ohjeistukset ovat olemassa ja viranomaisyhteistyö toimii. Positiivinen hymähdys sohvalla, turvallisuuden tunne ja odotan jo säätiedotuksen alkua.

Aivan toinen näkymä tilanteeseen aukeaa lentokoneen sisällä olleiden matkustajien kertomuksista. Kone laskeutuu ja ohjataan kiitotien sivuun. Koneessa odotetaan ilman selitystä tilanteeseen. Ulkopuolelle saapuu viranomaisia maskit päällä. Koneessa ensimmäiset alkavat puhua Ebolasta. Se on sama joka kielellä. Hermostuneisuus kasvaa. Ei tietoa henkilökunnalta mistä on kyse. 40 minuutin kuluttua melkein kaikki siirretään busseihin. Joku yskäisee. Kaikki pelkäävät. Taas odotetaan. Kello käy. Mitään ei kerrota. Sitten tilanne on ohi ja jokainen jatkaa matkaansa. Ehkä uni ei tule illalla samalla tavoin kuin ennen. Olisiko koneessa tapahtunut jotain josta meille ei vain kerrottu. Mitä tapahtui sille perheelle joka oli sairaana?

Kriisitilanteissa on monta totuutta. Yhteistä on, että kaikki haluavat lisää tietoa ja nopeasti. Tiedonnälkään kelpaa hieman epävarmempikin väite. Niitä somessa riittää.

Miltä kriisiviestintäsuunnitelma näyttää? Mitkä ovat viestintäroolit, joista on sovittu? Mitkä ovat tavoitteet viestinnälle? Ebolan torjumisessa toiminnan ja viestinnän yhteensovittamisella voidaan vähentää tartuntariskiä, nopeuttaa toimenpiteitä sekä vastata yleiseen tiedon tarpeeseen. Annamme vähemmän tilaa spekulaatioille, väärille uskomuksille ja ylireagoinnille. Erilaiset kohderyhmät tavoittava ja hyvin johdettu viestintä kasvattaa luotettavuutta viranomaisiin. Some näyttelee myös viranomaisviestinnässä merkittävää roolia.

Kriisitilanteissa onnistuminen on usein kiinni juuri viestinnästä. Edelläkävijät suunnittelevat ja harjoittelevat sitä säännöllisesti. Mahdollisuus onnistua on silloin suurempi. Usein kriisiviestintää harjoitellaan viestintäammattilaisten, kuten Management Institute of Finland, MIFin johdolla. Investointi osaamiseen on huomattavasti pienempi kuin osaamattomuuden hinta.

Timo Helosuo
Toimitusjohtaja, Rehtori
Management Institute of Finland, MIF
MIF on osa Soprano-konsernia

PS: Lisätietoa kriisiviestinnän koulutuksista täältä>>